Hieman mehumainen ja litkumainen, tuoksussa liikaa alkoholia. Keskinkertainen viini.

Mielyttävän pehmeä ja yllättävän täyteläinen ollakseen nuorehko Beajoulais. Village laatu tuntui paremmalta rinnalla olleen pelkän Beajoluaiseen verrattuna, hintaa tosin oli 60 senttiä enemmän, joten hinta/laatu suhde päätyi samaan.

Beaujolais-viinit ovat minulle se tuntematon saaristo, jota ei ole merkitty karttaan. Vieraillessani syysmasennusta potevan muorini luona ajattelin piristää tunnelmaa pullollisella tuoretta rypälemehua. Pöydälle tuotiin pikarien ohella herkullista kylmäsavulohipiirasta, joten palaset osuivat kohdakkain. Violettinen harmonia huuhtoi voitaikinan maun kitalaesta ja keskustelu soljui duurissa. Jälkiruokana tarjotiin olohuoneen puolella Mummon Omenapiirasta ja Jukka Kuoppamäkeä dvd:llä. Sekä piiraasta että artistista jäi miellyttävä, viipyilevä jälkimaku - rypälemehussa ei ollut jälkimakua ollenkaan.
Onkohan Beaujolais-muodin keksinyt sama veijari, joka loi 70-luvulla leveät pulisongit ja vielä leveämmät lahkeet ?

Silloin tällöin ja viimeksi eilen, tämä kaunis viinipullo löysi tiensä meille, missä odotti suppilovahverokeitto ja juustoja. Beaujolais-Village on keskitäyteläinen, keskinkertainen, pehmeähkö, neutraali, hieman ryhditön Gamay-viini, joka ehkä hämmästyttää siinä suhteessa, että sitä ei voi oikeastaan kehua tai haukkua mistään. Kelpaa kuitenkin seurustelujuomaksi ja sopii hyvin perusruokien ja juustojen kanssa. Kolme tähteä on likaa ja kaksi vähän alakanttiin.