Viinityypit

Punaviinit

Punaviinit valmistetaan tummista rypäleistä, ja yleensä punaviiniin käytetyissä rypäleissä on paksu kuori. Punaviinin valmistuksessa rypäleitä ei puristeta tai kuorita heti, vaan ne saavat käydä jonkin aikaa kuorineen. Viini saa punaisen värinsä kuorista, ei hedelmälihasta. Punaviinit ryhmitellään kevyisiin, keskitäyteläisiin ja täyteläisiin viineihin.

Punaviineille tyypillinen maku syntyy tanniineista, joita liukenee viiniin rypäleiden kuorista ja siemenistä. Mitä tanniinisempi viini, sitä kovempi maku. Cabernet Sauvignon on esimerkki "kovasta" viinistä, toinen suosittu lajike Merlot tuottaa puolestaan pehmeämpiä viinejä. Punaviinin nauttimisella uskotaan olevan sydämen terveydelle edullisia vaikutuksia, mutta pitäviä tutkimustuloksia asiasta ei ole saatu.

Punaviini

Valkoviinit

Valkoviinejä voidaan valmistaa paitsi vaaleista rypäleistä myös tummista, mutta rypäleet murskataan ja kuoritaan heti joten kuorista ei ehdi liueta väriä viiniin. Valkoviinit voidaan jakaa kuiviin, puolikuiviin tai puolimakeisiin sekä makeisiin viineihin sen mukaan, kuinka paljon sokeria viini sisältää. Toisaalta hapokkuus vaikuttaa viinin makuun sokerisuutta peittävästi, ja esimerkiksi saksalaiset valkoviinit saattavat runsaan hapokkuutensa ansiosta maistua kuivilta huolimatta melko korkeista sokeripitoisuuksista.

Alkoholi antaa viinille täyteläisyyttä ja ryhtiä. Uuden maailman valkoviinit ovat yleensä täyteläisempiä ja hedelmäisempiä kuin eurooppalaiset viinit. Esimerkiksi chileläiset ja yhdysvaltalaiset Chardonnay-viinit ovat suorastaan ylitsepursuavan aromikkaita verrattuna ranskalaisiin.

Roseeviinit

Roseeviinit ovat tavallaan puna- ja valkoviinien välimuoto. Ne valmistetaan tummista rypäleistä, ja kuorten annetaan olla hedelmälihan seassa jonkin aikaa niin, että hieman väriä liukenee. Roseeviinien yhdisteleminen ruokiin on monillle hieman hankalaa, ja niitä käytetäänkin useimmiten seurusteluviineinä tai kevyiden ruokien seurana.

Viiniteline

Samppanja ja kuohuviini

Samppanjan ja kuohuviinin ero voi vaikuttaa epäselvältä asiaa tuntemattomille. Samppanja on aina kuohuviiniä, mutta kaikki kuohuviini ei ole samppanjaa - vain Champagnen alueelta Ranskasta peräisin olevia viinejä voidaan nimittää samppanjaksi. Samppanja on paitsi arvostetuimpia niin myös kalleimpia viinejä, joita maailmassa tuotetaan.

Kuohuviiniä tuotetaan monissa muissakin maissa, esimerkiksi Espanjassa se tunnetaan nimellä Cava. Kuohuviinit ovat hiilihappoa sisältäviä helmeileviä viinejä. Yleensä kuohuviinit ovat valkoisia tai roseeviinejä, mutta tummaakin kuohuviiniä on mahdollista valmistaa. Kuohuviinin valmistamiseen on olemassa useita menetelmiä, jotka tuottavat erilaisia tuloksia. Kuohuviinit voidaan lajitella sokeripitoisuuden perusteella erittäin kuiviin, kuiviin, puolikuiviin, makeisiin ja erittäin makeisiin viineihin.

Takaisin