Ranska

Ranska on hyvin vanha ja suuri viinimaa. Ranskassa viinien nimet ja tyypit pohjautuvat usein alueisiin, joista tunnetuimpia ovat varmasti Champagne ja Bordeaux. Eri alueilla viljellään eri lajikkeita, ja joillakin alueilla sallitaan vain jokunen lajike. Alueilla on yleensä voimassa eri laatustandarderja, ja korkeimpaan laatuluokkaan kuuluu vain joitakin viinitiloja. Bordeaux on jo kauan tunnettu punaviineistään - ovathan tältä alueelta kotoisin maailman kuuluisimmat punaviinilajikkeet Cabernet Sauvignon ja Merlot. Maailman kalleimmat viinit tulevat Bordeaux'sta, ja varsinkin kalleimmat viinit nimetään alueiden mukaan; vain tietyltä aluelta olevat viinit saavat käyttää alueen nimeä. Champagne taas tunnetaan alueena, joka ainoana maailmassa saa nimittää kuohuviaan samppanjaksi.

Alsace-Lorrainen alueella Saksan rajan lähettyvillä nähdään saksalaisten valkoviinirypäleiden vaikutus. Alsacessa viljellään paljon Gewurtztramineria sekä Rieslingiä, saksalaisten valkoviinien parhaimmistoa. Ranskalaisista valkoviineistä Pinot Blanc ja Pinot Gris ovat myös suosittuja.

Bourgognen alueella tuotetaan sekä erinomaisia punaviinejä että laadukkaita valkoviinejä. Vain Chardonnay ja Pinot Noir ovat sallittuja rypäleitä. Myös Bourgognelaiset viinit saattavat nousta korkeisiin hintoihin. Chablisin alue on tunnettu erinomaisista kuivista valkoviineistään. Rypäleistä Chardonnay on tärkein. Chablisin valkoviinit paranevat ikääntyessään.

Suomessa on saatavilla paljon laadukkaita ranskalaisia viinejä, mutta Ranskassa matkailevien kannattaa käyttää tilaisuus hyväkseen ja hankkia tuliaisiksi myös pientilojen tuottamia paikallisia viinejä.

Italia

Italia on maailman suurin viinintuottaja- ja viininviejämaa, ja kilpailee perinteikkään Ranskan kansas viinimaiden arvojärjestyksen ykköstilasta. Italian maantieteelliset olosuhteet tarjoavat mahdollisuusen viljellä hyvin erityyppisiä viinejä - pohjoisesta löytyvät vuoristoiset alppimaisemat, etelästä taas paahtava kuumuus ja karu maasto. Eräät maailman hienoimmista viinintuotantoalueista sijaitsevatkin Italiassa. Kuten Ranskassa, myös Italiassa on olemassa aatelissukujen omistamia viinitiloja, joissa on tuotettu viinejä jo satojen vuosien ajan.

Parhaimmille italialaisille viineille on tyypillistä niiden omaleimaisuus. Toscanan alueen tuhdeista Chianti-viineistä Etelä-Italian makeisiin jälkiruokaviineihin, Italialaiset viinit heijastavat alueellisia erikoisuuksia. Punaviinit ovat tyypillisesti melko voimakkaita ja aromikkaita, kun taas italialaiset valkoviinit ovat yleensä raikkaita ja kevyitä. Parhaat italialaiset viinit ovat hyvin laadukkaita, mutta toisaalta suuren volyymin tuotantoon mahtuu myös heikompia viinilaatuja.

Espanja ja Portugali

Espanjalla on enemmän viininviljelyyn käytettävää pinta-alaa kuin Italialla ja Ranskalla, mutta muuten sen sääolosuhteet ovat epäedullisemmat kuin kahdella johtavalla viinimaalla ja siksi se tuottaa vähemmän viinejä. Tunnetuin Espanjan viinialueista on perinteikäs Rioja - tämän alueen mukaan nimetyt punaviinit ovat suosittuja Suomessakin. Muut espanjalaiset viininviljelyalueet ovat toistaiseksi vielä melko tuntemattomia, mutta esimerkiksi Valencian alueen viinit ovat viime aikoina herättäneet huomiota laadukkuudellaan. Kataloniassa tuotetaan paljon kuohuviinejä.

Portugalin viinintuotannosta tunnetuimpia ovat vahvat viinit: portviini ja madeira. Erikoisuutena voidaan pitää myös kevyttä, nuorena juotavaa Vinho Verde -viiniä. Yhteensä Portugalissa viljellään yli sataa eri viinilajiketta, ja valikoima on laaja standardien mukaisista laatuviineistä pikkutilojen tuottamiin pöytäviineihin.

Saksa

Viininviljelyllä on Saksassa pitkät perinteet, mutta Saksa eroaa muista suurista Eurooppalaisista viinimaista pohjoisella sijainnillaan. Saksaa voidaan pitää erityisesti hienojen ja omalaatuisten valkoviinien tuottajana, sillä noin neljä viidesosaa kaikesta viininviljelyyn käytetystä pinta-alasta on omistettu valkoviinin tuottamiseen. Punaviinejä ei juurikaan mene edes vientiin. Saksalaisen viinituotannon ylpeys, Riesling-rypäle, on menestynyt kotimaansa ulkopuolella heikosti. Muita saksalaisia rypäleitä ovat esimerkiksi Silvaner ja Kerner, mutta toki Saksassa viljellään myös lajikkeita jotka ovat kotoisin muualta.

Saksan viinialueet sijaitsevat maan lounaisosissa. Pohjoisen sijainnin takia viininkorjuu tapahtuu myöhemmin kuin muissa viinintuottajamaissa, ja tämä vaikuttaa suuresti viinien aromiin. Saksassa tuotetaan jonkin verran myös kuohuviinejä.

Yhdysvallat

Yhdysvalloissa viljellään paljon viiniä: maa on maailman neljänneksi suurin tuottaja huolimatta siitä että viljely on siellä suhteellisen uutta verrattuna Euroopan vanhoihin viinimaihin. Kalifornia kuuluu maailman johtaviin viinialueisiin, ja se on kunnostautunut erityisesti modernien viinien tuottajana ja viljelyn kehittäjänä. Kalifornian tuotanto muodostaa noin 80% kaikesta Yhdysvalloissa tuotetusta viinistä. Viinialueita löytyy myös New Yorkin, Oregonin ja Washingtonin osavaltioista.

Yhdysvalloissa viljellään sekä puna- että valkoviinejä. Punaviineistä tunnetuimpia tuotettuja laatuja ovat Zinfandel, Cabernet Sauvignon ja Merlot, valkoviinien saralla Yhdysvallat on kunnostautunut erityisesti laadukkaan Chardonnayn tuottajana. Lukuisia muitakin rypälelajikkeita viljellään ja paikallisia erikoisuuksiakin löytyy useita. Yhdysvaltalaiset tuottajat eivät aina ole kunnioittaneet perinteistä tapaa nimetä alkuperäalueen ulkopuolella tuotetut viinit rypäleen mukaan, vaan ovat käyttäneet omista viineistään alueellisia nimiä jotka Euroopassa on pyhitetty vain tietyn alueen viineille (esim.samppanja).

Chile

Chile tunnetaan Suomessa verrattain edullisia ja varsin runsasaromisia viinejä tuottavana maana. Chilen ilmasto sopii loistavasti viinintuotantoon, eikä maa ole koskaan kärsinyt viinirutosta. Tautien ja tuholaisten kulkeutumista muista maista Chilen viininviljelmille ovat estäneet toisaalla Andit, toisaalla valtameri. Parasta viljelyaluetta on maan keskiosa, Central Valley.

Vaikka viininviljely alkoi maassa jo 1500-luvulla eurooppalaisten valloittajien tunkeuduttua mantereelle, saapuivat monet nykyisistä lajikkeista Chileen vasta 1800-luvulla. Itse asiassa Chilessä viinikannat ovat Eurooppaan verrattuna vanhoja, sillä 1800-luvun puolivälissä viinirutto tuhosi laajalti viljelmiä Euroopassa, ja eurooppalaiset viljelijät toimittivat uusia taimia Chilestä.

Chilessä viljellään useita eri viinilajikkeita: edustettuina ovat esimerkiksi tutuimmat lajikkeet Cabernet Sauvignon, Pinot Noir, Merlot, Sauvignon Blanc ja Chardonnay. Kaikkein viljellyin lajike on kuitenkin kotimaiseen pöytäviinituotantoon käytetty oma lajike Pais. Eurooppalaisperäisistä lajikkeista Chilessä tuotetut viinit ovat nostaneet nopeasti suosiotaan Suomessa. Chilen punaviinit ovat tyypillisesti pehmeitä, hedelmäisiä ja helposti lähestyttäviä. Valkoviineistä tunnetuimpia ovat hedelmäiset chardonnayt ja pirteät sauvignon blanc -viinit.

Argentiina

Kuten chileläiset ovat myös argentiinalaiset viinit löytäneet tiensä suomalaisten suosioon. Argentiinalaiset viinit löivät itsensä läpi maailmanmarkkinoilla vasta 1980-luvulla. Siihen asti viiniä oli viljelty vain jotakuinkin kotimaisen kysynnän täyttämiseen. Uuden maailman viinien nousu kuluttajien suosioon on nostanut argentiinalaisen viinin tuotannon tasoa ja viinin laatua.

Andien liepeillä sijaitsevat laaksot ovat Argentiinan parhaita viininviljelyalueita. Ilmasto viinialueilla on hyvin kuuma ja kuiva, joten viljelijöiden on lähes välttämätöntä käyttää keinokastelua jotteivat köynnökset kuivu. Kanavien ja kastelujärjestelmien tekemisen erämaahan aloittivat jo ensimmäiset näille seuduille Euroopasta muuttaneet uudisasukkaat. Muuten lämpöiset olosuhteet sopivat viininviljelyyn erinomaisesti, ja aavikkoilmastolle tyypilliset hyvinkin kylmät yöt tuovat viinirypäleisiin erityisiä lisävivahteita.

Argentiinassa viinialueita sijaitsee maan koillisosissa, keskiosissa ja eteläosissa. Tärkeimmät alueet ovat keskisessä Argentiinassa: kuuluisimmat kaksi aluetta, Mendoza ja San Juan, sijaitsevat täällä ja tuottavat noin 90% kaikesta Argentiinassa tuotetusta viinistä. Monet suomalaisillekin tutut viinit ovat kotoisin näiltä alueilta. Argentiinan tärkeimmät viinialueet tuottavat erityisesti Chardonnay, Malbec, Merlot ja Cabernet Sauvignon -rypäleistä valmistettua viiniä. Myös Argentiinan aivan eteläisimmässä kärjessä Patagoniassa viljellään jonkin verran viiniä. Juurikaan näitä alueita etelämpänä ei viiniä viljellä koko maapallolla.

Argentiinassa viljellään paljon eri viinilajikkeita. Valkoisista rypälelajikkeista eräs erikoisuus on Torrontes, joka tuottaa kirpeän raikkaitan ja kukkaisia viinejä. Punaisista rypälelajikkeista Argentiinan kohdalla erityismaininnan ansaitsee Malbec, jolle Argentiinan ilmasto tuntuu erityisesti sopivan. Monet ovat sitä mieltä, että juuri argentiinalaiset Malbec-viinit ovat maailman parhaita.